Vyölaukku, sininen Ford Ka ja höyryävä pizzalaatikko
Joskus parhaat muistot alkavat aivan tavallisesta perjantai-illasta.
Turussa, joskus 90-luvulla, kotona oli kolme nälkäistä poikaa. Äiti oli poissa, eivätkä isän kokkaustaidot herättäneet porukassa suurta innostusta. Ratkaisu löytyi läheisestä pizzeriasta.
Puheluun vastattiin nopeasti ja iloisesti.
”Mitä saisi olla?”
Esittäytymisen jälkeen muita kysymyksiä ei juuri kaivattu.
”Laitetaanko se perinteinen?”
Osoite muistettiin ulkoa ja tilaus lähti matkaan.
Sitten odotettiin.
Ja odotettiin vielä hetki lisää.
Kun ovikello viimein soi, oven takana seisoi tuttu pizzalähetti. Vyölaukku oli täynnä vaihtorahaa, käsissä höyrysivät pizzalaatikot, joiden tuoksu ehti eteiseen ennen tervehdystä, ja pihatien päässä kävi sininen Ford Ka, jonka kaiuttimista soi suomirokki.
”Mukavaa perjantai-iltaa.”
Pizzat jaettiin pöydän ääressä, elokuva jatkui, ja illasta tuli yksi niistä arkisista hetkistä jotka jäivät lapsuudesta parhaiten mieleen. Juuri tällaisista hetkistä syntyy halu palata – ei vain samaan pizzeriaan, vaan samaan tunnelmaan. Yksi niistä kolmesta pojasta ei koskaan unohtanut sitä tunnelmaa.
Vuonna 2020 maailma pysähtyi.
Koronapandemia ravisteli ravintola-alaa tavalla, jota kukaan ei ollut kokenut. Samaan aikaan Turussa teimme päätöksen, jota moni piti hulluna: perustimme uuden pizzerian keskelle kaaosta. Ajatus oli yksinkertainen: pizzan pitää maistua yhtä hyvältä kotona kuin ravintolassa. Aluksi valmistimme napolilaista pizzaa suljettujen ovien takana, helpottuneina siitä, että työt saivat ylipäätään jatkua. Palaute oli kuitenkin suoraa: uunista täydellisenä lähtenyt pizza ei saapunut kotiovelle samanlaisena. Pohja pehmeni matkalla. Olisimme voineet syyttää kuljetusmatkaa ja jatkaa entiseen malliin. Sen sijaan aloitimme alusta. Muutimme reseptiä, kehitimme taikinaa ja hioimme paistotapoja, kunnes lopputulos kesti matkan kotiovelle asti. Mikään ei mene kerralla purkkiin, kuten ei mennyt taikinan kanssakaan. Teimme yhteensä 28 reseptiä jonka jälkeen löysimme mielestämme sen täydellisen reseptin taikinalle. Tavoitteena ei ollut pizza, joka näyttää hyvältä mainoskuvassa, vaan pizza, joka saa hymyilemään sillä hetkellä, kun laatikko avataan.
Nimi vaati saman kuin resepti: turhan karsimista. Trendikkäitä ja kansainvälisiä ehdotuksia oli paljon, mutta mikään niistä ei tuntunut omalta. Lopulta jäljelle jäi yksi kysymys: mistä hyvä pizza tulee?
Uunista.
Niin syntyi UUNI-Pizzeria. Nimi muistuttaa joka päivä siitä, mistä hyvä pizza syntyy: laadukkaista raaka-aineista, huolella kehitetystä reseptistä ja ihmisistä, jotka välittävät lopputuloksesta. UUNI-Pizzeria on edelleen kotimainen pienyritys, jonka juuret ovat Turussa. Kasvua tärkeämpää on ollut, että jokainen asiakas saa saman pizzan ja saman tervehdyksen kuin se ensimmäinenkin.
Nykyään UUNI-Pizzeria palvelee jo useammalla paikkakunnalla, mutta yksi ajatus on pysynyt ensimmäisestä päivästä lähtien: pizzan pitää olla yhtä hyvä riippumatta siitä, avataanko laatikko kotisohvalla vai kannetaanko lautanen pöytään ravintolassa.
Ehkä vielä jonain päivänä joku muistelee UUNIn höyryävää pizzalaatikkoa, ystävällistä kuljettajaa tai perjantai-iltaa, jolloin pizza jaettiin yhdessä pöydän ääressä.
Jos niin käy, olemme tehneet enemmän kuin pizzaa.
Olemme tehneet muiston.
Haluaisitko kysyä jotakin meiltä?
Laita meille sähköpostia info@uunipizzeria.fi tai lähesty meitä valmiin palautelomakkeen kautta. Yrityksille meillä on tarjolla laskutustili - otathan yhteyttä ensisijaisesti lomakkeen kautta!
Oiva -raportit
